Appaliarsuit, appakkut Atlantikumi minnersaat, 30-it tamassa Tunumi Ittoqqortoormiit avannaanni Kap Høegh-ip eqqaanni atortorissaaruteerannguamik oqajamaamik niormiorlutik timmioraaleruttorsimassapput. Oqajamaaq 1,5 grammiinnarnik oqimaassuseqaraluarluni ukioq qaangiuppat appaliarsuit ukiivimminnut ingerlaarfiat pillugu paasissutissanik ulikkaarumaarpoq.

Assi: Nikolaj Ilsted Bech/DMU

Allattoq Steen Voigt

Appaliarsuit, appakkut Atlantikumi minnersaat, 30-it tamassa Tunumi Ittoqqortoormiit avannaanni Kap Høegh-ip eqqaanni atortorissaaruteerannguamik oqajamaamik niormiorlutik timmioraaleruttorsimassapput. Oqajamaaq 1,5 grammiinnarnik oqimaassuseqaraluarluni ukioq qaangiuppat appaliarsuit ukiivimminnut ingerlaarfiat pillugu paasissutissanik ulikkaarumaarpoq.

Tassaana biologi Nikolaj Ilsted Bech Aarhus Universitetimi Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfimmeersoq juulip qeqqani appaliarsunnik 30-inik Kap Høeghip eqqaani tigooraasimasoq niuinullu paasissutissanik katersuutinnguamik ikkussuisimasoq. Tamatumani siunertaasoq tassaavoq appaliarsuit tamatuma eqqaani qaqqani aasani manniliortartut ingerlaartarneri kiisalu sumi ukiisarneri paasiniassallugit.

Siammasinnerusumiit isigigaanni tunup appaliarsuisa ingerlaartarfii ukiisarfiillu pillugit paasissutissat Tunup imartaani uuliaqarneranik misissueqqissaarnermut atatillugu kingornalu qalluisoqalissagaluarpat qalluinermut atatillugu navianartorsiortitsisuusinnaasunik naliliinermut atorneqartussaapput.

Sumiffissiuut 1,5 grammiinaasoq appaliarsuup niuata aappaanut ikkunneqartoq. Sumiiffissiuut timmissap nalunaaqqutaanut nalinginnaasumut ikkunneqartarpoq. Uani canadamiu misissuisoq Ann Harding Alaska Pacific Universititimeersoq ikkussisuuvoq. Harding suleqataalu sisamat ukiuni kingullerni sisamani appaliarsunnik amma soorlu nerisaannik, peqquaqqanik, misissuisimapput Tunumi silap allanngornerata sunniutaanik tamatumuunakkut paasinnissinnaajumallutik. Harding suleqataalu kiisalu Nikolaj Ilsted Bech Kap Høegh-mi immikkut suliaqaraluarlutik ikioqatigiittarput. Assi: Nikolaj Ilsted Bech/DMU.

Appaliarsuit Atlantikup Avannaani timmisani amerlanerpaajugaluarlutik ilisimasaqarfigilluarneqanngillat. Assersuutigalugu Kap Høeghimiit sumut ukiijartortarnerat ilisimaqqissaanngilaq.

”Timmisat annerit malinnaaviginiakkat qaammataasamut nassitsissuserneqarsinnaapput. Appaliarsuilli ima mikitigaat – ilami inerluarsimasoq 150 grammiinnarnik oqimaassuseqarpoq – nassitsissummik nassataqarsinnaanatik,” Nikolaj Ilsted Bech oqaluttuarpoq. ”Taamaammat sumiiffissiuut, qaammanermik piffissamut naleqqiullugu uuttortaasartoq, nutaaliaaqisoq minnerpaajusorlu atortariaqarsimavarput.”

Kap Høeghimi qaqqat alannguanniinneq pissutigalugu Nikolaj Ilsted Bechip sumiiffissiuutip nalunaaqqutaa inissikkumallugu qaqqap qaanut seqinermut nuiartortariaqartoq. Assi:Jerome Fort

Misissuineq Pinngortitaleriffimmik aammalu British Antarctic Surveyimik suleqateqarluni ingerlanneqarpoq. British Antarctic Survey tassaavoq sumiiffissiuummik ineriartortitsisuusoq, ilaatigullu sumiiffissiuusiatik siulliit Kujataata Imarpiani timmiarsuit albatrossit ingerlaartarfiinik nalunaarsuinerminni atortarsimavaat.

Sumiiffissiuut qaamanermut malussarniuteqarpoq, ataatsimik chippilimmik qarasaasiannguaqarluni, nalunaaqqutaqarluni kiisalu paasissutissanut toqqorsiveqarluni. Taakku tamarmik batteriiarannguamit ukiut marluk-pingasut ingerlasinnaasumit sarfalersugaapput epoximillu imermit pitarneqarsinnaanngitsumik puugaallutik. Aammattaaq sumiiffissiuutip timmissap timminerminut sanilliullugu qanoq sivisutigisumik immami mitsimanera nunamiinneralu nalunaarsorsinnaavai.

Atortorissaarummi qilak najoqqutarineqartarpoq. Sumiiffissiutip nalunaaqquttani najoqqutaliullugu qaammarngup sakkortussusia uuttortartarpaa. Taakkulu tunngavigalugit ullut tamaasa seqerngup nuisarfii tarrittarfiilu nalunaarsorneqartarput. Ullormi aalajangersimasumi ullup takissusia naapertorlugu avannarpasissuseq paasineqartarpoq, taavalu nalunaaqqutaq seqerngup nuiffia tarriffialu eqqoqqissaartut tunngavigalugit kippasissuseq paasineqartarluni. Taamaalilluni sumiiffissiutip sumiiffia – aamma appaliarsuup – kilometerinik 100-inik nikingasinnaasumik naatsorsorneqarsinnaassangatinneqarpoq.

Paasissutissat, ajornanngitsumik qarasaasiamut nuunneqarsinnaasut, pissarsiariumallugit Nikolaj Ilsted Bechip appaliarsuit sumiiffiusersukkat aappaagu aasarpat nassaareqqinniartariaqassavai.

”Soorunami atortorissaarutinut qaammataasamiit eqqorneroqisumik malinnaavigineqarsinnaasunut sanilliullugu kinguariatsiarneruvoq. Kisiannili appaliarsuit mikeqqimmata sumiiffissiuut ingerlaarfiinik paasiniaanitsinni atortussatuaraarput,” oqarpoq.

Nikolaj Ilsted Bech paasissutissanik naammattunik pissarsinissani pillugu nangaasunnguamik isumalluarpoq.

”2008-imi appaliarsuit 15-it nassaareqqissinnaagutsigit iluatsitserujussuassaqaagut. Qulit nassaareqqissallugit neriuutigaarput, tallimaanaalli nassaarigaluarutsigilluunniit paasissutissanik naammattunik pissarsissaagut, taavalu suliniut suli iluatsitsiviussaaq,” oqarpoq.

Appaliarsuit Kap Høeghimi nassaarineqareermata nalunaaqqutsiineq ajornaqutitaqanngilluinnarpoq. Sapaatilli akunneri arlariit atorlugit ullut timmiartallit naleqquttut nassaariniartariaqarsimapput.

”Appaliarsuit qaqqani qerrut ineqartarput. Ullut ujaqqat ataaniittut meterip affaanit ilorpassinnerussanngillat, tassa inornartariaqanngillat, taamaanngippammi tiguneq ajornassapput. Aamma ulluminniit qimaariarfissaqartariaqanngillat. Kisiannili naqitsinertuffeqarluni ulloq unnuarlu seqinnertuaannarmat suliaq ilimagisamit pilertorneruvoq,” Nikolaj Ilsted Bech oqarpoq.

Naatsorsuutigineqarpoq appaliarsuit nalunaaqqutsikkat aappaagu ulluminnut uteqqikkumaartut. Taamaammat ullui tamarmik peqqissaarullugit nunap assinganut nalunaarsorneqarput eqqaallu qalipaammik aappalaartumik nalunaaqqutsersorneqarlutik.

 Biologi Nikolaj Ilsted Bech tlf +45 4630 1944, nibe@dmu.dk

Appaliarsuit appakkut minnersaraat Atlantikullu avannaata timmiaani amerlanerpaajullutik. Assi: Nikolaj Ilsted Bech/DMU.

Paasissutissat: Appaliarsoqarfiit tassaapput Kalaallit Nunaata avannaani Qaanaap eqqaa, Tunumi Illoqqortoormiit eqqaat, Svalbard kiisalu Issittumi sumiiffiit annikinnerusut allat. Kalaallit Nunaaniittuinnaat appariit 20 aamma 30 million akornanni missiliorneqartarput. Ukiukkut Nordsø, Skagerrak aammalu Kattegat appaliarsoqarluarsinnaasarput millionit kuartii tikillugit tikiusimaartarmata. Appaliarsuit immap uumasuaraanik, peqquaqqanik, itinngitsumi alluumallutik pisarisartakkaminnik inuussuteqarput.

 Årg. 11 nr. 11, 10. august 2007