Issittumi bakteriat qanoq annertutigisumik kviksølvimik silaannarmut nerisareqatigiinnullu ingerlatitseqqittartuunerat misissorniarlugu apummiit immallu sikuaniit misissugassanik tigooraajartorluta Tunup avannaarsualiarsimavugut.

Allattoq Niels Kroer

Issittumi bakteriat qanoq annertutigisumik kviksølvimik silaannarmut nerisareqatigiinnullu ingerlatitseqqittartuunerat misissorniarlugu apummiit immallu sikuaniit misissugassanik tigooraajartorluta Tunup avannaarsualiarsimavugut. Suliarput issittumi bakterianik kviksølvimut akiuussinnaasunik misissuinernut siullerpaanut ilaalluni qaqutigoortuuvoq.

Isigisaq qaqortuinnaavoq. 100 km-isut ungasissusillit tikillugit isikkiveqarpugut. Qilammi aallaqqimmi seqineq qinngorsimavoq, issilu minus 15° C missaanni nikerarpoq. Najugarput tassaavoq Station Nord, avannarpasissuseq 81° 36’-imi kippasissusermilu 16° 40’ ittoq, ullumilu 2007-imi majip ulluisa ilagaat. Ph.d.-inngorniaq Annette Møller peqatigalugu bakteriat apummi immallu sikuani ittut misissorniarlugit Station Nordiliarsimavunga. Sakkutooqarfimmiit snescooterinik attartorsimavugut immallu sikuanut avalassimavugut misissugassatsinnik tigusiniarluta. Issikkaluartoq aputip 1,5 meterinik issutigisup ataani siku tikinniarlugu nivalluni kiagulernarmat atisat oqortut akisunaarsimasavut amerliartuinnartut piiartariaqarpavut. Assagarput itisiartuinnarpoq, sikulu takutsiarsinnaalerparput. Ilungersuanerput tamaanga killeqalersoq paasillugu nuannaarnermik nannut kaattut alaatsinaanniarlugit puiorsimavarput. Imaanngikkaluarpoq nannumik naammattoorsinissatsinnut piareersimannginnatta. Maxip,  sakkutuut Station Nordimiititaasut tallimaasut ilaata, naammagittarluni qoorortoorsornermut illuinnarsuutillu kalerrisaarutip atornissaanut sungiusarsimavaatigut.

Suumuna misissuisut marluk qallunaat nunaanni upernaaq kialaaq naasullu puttussuuttut qimallugit Station Nordimut isseqisumut aallartissimagai – naluillugu qaqugu angerlaqqissinnaallutik?

Issittormiut timaat kviksølveqaqaat

Station Nordiliarsimavugut bakteriat kviksølvimik silaannarmut qanoq annertutigisumik uterartitsisuunerat nerisareqatigiinnullu pisitsisuunerat paasiumallugu aputip immallu sikuanit misissugassanik tigooraajartorluta. Misissuinivut maajip aallartinneraniit juunip naaneranut ingerlassasut naatsorsuutigaavut. Bakterianik kviksølvimut akiuussinnaasunik issittumi uumassusileqarfinniittunik misissuineq nunat tamalaat akornanni pernaataavoq.

Taamaaliornitsigut paaserusupparput kviksølvi qanoq isilluni Issittumi nerisareqatigiinnut pisarnersoq. Malugisassarlu tassaavoq kviksølvi uagut nunagisatsinniit silaannakkoorluni tamaanga pisuummat.

Saffiugassaq oqimaatsoq kviksølv annertooq inuiaqatigiit Issittormiut qassiit aavini naammattuugassaavoq. Taama qaffasitsiginera, qassiitigut ajoqutaasartumik,   kviksølvip imarmiut nerisareqatigiinneranni katersuulluni annertusiartuinnartarnerannik aammalu issittormiut imarmiunik nerisaqarluarnerannik pissuteqarpoq. Misissuinertigut takuneqarsinnaavoq inuit miluumasunik imarmiunik, uillunik aalisakkanillu nerisaqarnerusut aamminni liiterimut 600 mikrogram tikillugit (tassa 0,0006 g) methylkviksølvitaqarsinnaasartut. Danskit aalisagartorpallaartuunngitsut sanilliutissagaanni taakku liiterimut 2 mikrogramiinarnik aamminni akoqartarput. Peqqinnissamut Suliniaqatigiiffissuup WHO-p aammi literimi 20 mikrogram akuerineqarsinnaasutut killiliussimavaa. Kviksølv inummi qaffasinneruguni silaqassutsimut sunniuteqarnerlussinnaavoq. Savalimmiormiut Syddansk Universititimiit misissuiffigineqarneranni paasineqarsimavoq qalatsimi kviksølvip annertussusia aammalu meeqqat silaqassutsimikkut ineriartornerat imminnut attuumassuteqartut.

Misissuisut itissutsini assigiinngitsuni misissugassanik tigusisinnaajumallutik immallu sikuanit qillikkanik tigusisinnaajumallutik apummi nivattut.

“Amigaat”   

Issittumi kviksølvip ajornartorsiutaanera pillugu misissuisarnerit amerlanerit uumasut soorlu aalisakkat, puisit, nannut aammalu inuit kviksølveqassusiannut kiisalu kviksølvip silaannakkoorluni issittumut pisarneranut tunngasuusarsimapput. Misissuinerni ilaatigut paasineqarsimavoq upernaat tamaasa - kaperlareersimalluni seqineq qullaleraangat – silaannarmi sananeqaatit akulerussuutilerneratigut kviksølvi silaannarmiittoq apummut immallu sikuanut ”nakkartartoq”. Tamatumali kingorna kviksølvip qanoq pisarnera ilisimaneqanngilluinnangajappoq. Kviksølvip nakkartup ilaa silaannarmut uteqqittartoq malunnarpoq, ilaalu nerisareqatigiinnut pisartoq. Paasineqanngitsorli tassaavoq sumik qanorlu pisoqartarnersoq. Isumaqartoqarporli bakteriat apummiittut sikumiittullu apeqqutaasaqisut.

Nunani kiannerumaani misissuinermit ilisimaneqarpoq bakteriat ilaat kviksølvimut akiuussinnaassuseqartartut, tassa kviksølvi uumassusilinnut akuleruttartoq kviksølvioninngortissinnaavaat aamma/imaluunniit silaannarmut akuleruttartunngortissinnaallugu. Bakteriat allat paarlattuanik pisinnaassuseqarput kviksølvionillu timimut akuleruttartunngortissinnaallugit. Bakteriat issittumiittut taamaaliorsiorsinnaanersut ilisimaneqanngilaq. Tassa ilisimaneqanngilaq bakteriat sorliit pineqarnersut, aammalu qanoq pilertortigisumik kviksølvimik allanngortitsisinnaanersut. Taamaammat ilisimagineqarpoq bakteriat issittumi kviksølvip ingerlaarfiini ”amigaataasut”.

Station Nordimi misissuinerit

Aarhus Universitetimi Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfik, Københavnip Universitetia aammalu USA-mi Rutgers University qanittumik suleqatigineqarput.

Nutserisoq: Kelly Berthelsen.

 Ilisimatusarnermut pisortaq Niels Kroer, Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfik, Aarhus Universitet, tlf. 4630 1388, nk@dmu.dk

Issittumi kviksølvip allanngorartarnera pillugu titartakkat uanngaaneersuupput. Titartagaq ersarissunngorlugu (pdf)

 Årg. 11 nr. 7, 31. maj 2007