Kalaallit Nunaata puisai qaqutiguulersimasut qaammataasakkut malinnaaffigineqarput
Qasigissat qanga kalaallisuut amersaannut atorluagaasimagaluartut maanna ikilisimaqaat Nunallu Isuata eqqaani Kitaanilu sumiiffinni ataasiakkaani ikittuinnaallutik naammattuugassaalersimagunarlutik. Namminersorlutik Oqartussat ataanni Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup avatangiisinik misissuineranut ilanngullugu Aarhus Universititimi Avatangiisinik Misissuisoqarfimmiit misissuisut pernarlutik qasigissanut arfineq-pingasunut qaammataasamut nassitsissutinik ikkussuineq iluatsippaat. Nassitsissutitigut ilisimatuut qasigissap ingerlaarnerinik aqqaamasarnerinillu paasisaqartarput.
Qasigiaq niaqqumigut seqqumigullu talerpillikkut qaammataasamut nassitsissuserneqarsimasoq. Assi: Rune Dietz/Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfik
Af Steen Voigt (nutserisoq: Kelly Berthelsen)
Qasigissat qanga kalaallisuut amersaannut atorluagaasimagaluartut maanna ikilisimaqaat Nunallu Isuata eqqaani Kitaanilu sumiiffinni ataasiakkaani ikittuinnaallutik naammattuugassaalersimagunarlutik. Namminersorlutik Oqartussat ataanni Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup avatangiisinik misissuineranut ilanngullugu Aarhus Universititimi Avatangiisinik Misissuisoqarfimmiit misissuisut pernarlutik qasigissanut arfineq-pingasunut qaammataasamut nassitsissutinik ikkussuineq iluatsippaat. Nassitsissutitigut ilisimatuut qasigissap ingerlaarnerinik aqqaamasarnerinillu paasisaqartarput.
Qasigissat Kitaani 1950-ikkut kingorna ikileriarujussuarsimapput Kitaanilu najortagatoqqatik qimavissimallugit. NAMMCO-p (Atlantikup Avannaani Miluumasut Imarmiut pillugit Ataatsimiititaliap) nalunaarusiassaani allaaserinnittoq ilisimatooq Aqqalu Rosing-Asvid Pinngortitaleriffimmeersoq unnerpoq 2007-imi qasigissat Kalaallit Nunaata imartaaniittut 1.000 inulersimassagaat missingerneqarsimasoq.
Eqqissisimatitsinissaq Pinngortitaleriffimmiit kaammattuutigineqarpoq
Qasigssat Europap avannaani amerlasuujullutik naammattuugassaasut, Kalaallit Nunaata puisaani kisiartaalluni nunami piaqqisarlunilu aalajangersimasumik uninngaartarfeqartarpoq. Taamaakkamik puisinut allanut immap sikuani annertoqisumi tikikkuminaatsumilu erniortartunut uninngaartartunullu sanilliullutik piniarneqarnerminnit navianartorsioqqajaaneroqaat. Ilisimatuut Jonas Teilmann aamma Rune Dietz, Avatangiisinik Misissuisoqarfimmeersut uppernarsaatissaqartippaat qasigissat uninngaartarfii ukiut 15-it matuma siornali 23-iusimagaluarlutik qulingiluanik ikilereersimasut.
Pinngortitaleriffiup ukiorpassuanngortuni qasigissat eqqissisineqarnissaat kaammattuutigisarsimavaa, soorluttaaq NAMMCO-p puisit taakku piniagaajunnaarnissaat kaammattuutigigaa. Nunap Isuata eqqaani qasigissat pillugit paasissutissat qaammataasakkut Avatangiisinik Misissuisoqarfimmut ingerlanneqartartut atorlugit naatsorsuutigineqarpoq eqqissisimatitsilernissap psiariaqarnera pillugu oqallinnissamut pitsaanerusumik tunngavissaqartoqalissasoq. Paasisalli pingaarnerpaamik takutitassaat tassaavoq qasigissat sumi neriniartarnersut sumilu qassimasarnersut, taamalu Kujataani uuliaqarneranik misissueqqissaarnissani sumiiffiit tamakku mianersuunneqarsinnaalissallutik.
Anguniagatoqaq piviusunngortinneqarpoq
Rune Dietz kiisalu Jonas Teilmann, ukiariartulernerani Nunap Isuata eqqaani Aqqalu Rosing-Asvid Morten aamma Tange Olsen, Stockholmip Universitetianeersoq peqatigalugit qasigiaqarfinnik siornagut ilisimaneqanngitsunik nassaaqataapput, puisit qaqutigoortut tiguneqarnerat qaammataasamullu nassitsissuserneqarnerat peqataaffigalugu. Qasigissat arfineq-pingasut saniatigut aamma ussuk kiisalu natsiaq pernaammik nalunaaqqutserneqarput.
”Kalaallit Nunaata kujammut isuani qeqertannguami, mallit Atlantikukkut aatsaat Sikuijuitsumi Kujallermi sissamut qaartarfiini inneq immini misigisaavoq pikkunarluinnartoq. Kisianni puisit qaqutigoorluinnartut 35-it najortigalugit sapaatit akunnerini marlunni tupermiinneq ilimagisatsinnit pissarsiaqarfiunerungaarpoq. Ataasiakkaannguit siammarsimasut nassaarinissaat kisiat neriuutigisimagaluarparput ukiuni kingullerni biologit Kalaallit Nunaanni qasigissanik attarmoortunik amerlanerusunik nalunaarsugaqarsimanngimmata. Piffissami tassani piniartut attarmoortunik amerlanerusunik takutsiartarsimagaluarput, kingornali piniarlugit siammakaateqittarsimallugit. Qasigissalli sumiiffinni allani katersuuteqqinniartarput, kisiannili ukiut qassiit aatsaat atorlugit akornusersorneqarsimanngikkaangamik ataatsimoortukkuutaat amerliartoqqilernissaat naatsorsuutigisariaqarpoq. Qasigissat ilaat tigusinnaasimagatsigit aammalu ukiuunera naallugu qaammataasakkut ullut tamaasa malinnaavigisinnaaleratsigit ukiut 20-it matuma siorna aallartikkattali anguniagatoqqatsinnik piviusunngortitsineruvoq,” Jonas Teilmann aamma Rune Dietz unnerput.
Suliaq 2010-imi nanginneqassaaq
Qasigisaq Kalaallit Nunaanni suli piniarneqarsinnaavoq, ilarpaalussuili puisinut allanut paarlaanneqarlutik aallaaneqartarput, aammalu qassutini ipisoqaaluttarpoq. Kujataani qasigissat ukiut qassiinii sikorsuarnit Tunumeersunit Kujataani aasaq tamaat eqimasaqisunit iluaqusersorneqartarsimapput. Ukiunili kingullerni sikorsuaqarluartanngimmat najugannaavi piniartunit aallaaniartunillu tikikkuminarnerulersimapput, aamma aasaqqaarnerani piaqqisarnerisa nalaanni. Juulip naajartorneraniit januarimut piniagaanerusarput.
Puisit nassitsissusikkat ukioq ilivitsoq mamaalerlutik nassitsissummik katatsivissartik tikillugu malinnaaffigineqassapput. Suliaq 2010-mi nanginneqassaaq, taamanikkussamullu puisit nunniffigisimasaat alakkarneqartassapput qasigissallu suli qulit tiguneqarlutik nassitsissuserneqassallutik.
Ussuk Kalaallit Nunaanni nassitsissuserneqartuni siullerpaaq, arnaviaq 175 kg-inik oqimaassusilik saamaqisoq. Assi: Rune Dietz/Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfik
Attavissat: Ilisimatooq Rune Dietz, tlf. 4630 1938, rdi@dmu.dk, Ilisimatooq Jonas Teilmann, tlf. 4630 1947, jte@dmu.dk
Qasigissat pillugit amerlanerusunik paasisaqarfissat:
Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfik
Qasigissat pillugit Namminersornerullutik Oqartussanut allakkiaq, 2008
Årgang 13 nr. 19, 29. oktober 2009