Grønlandsk oversættelse af nyhedsartikel

Nerlerit siggukitsut amerlaqisut, tassa 5.000 missigisaasa, ullumikkut Gurreholm najortagaraat. Taakku Nerlerit Nunaata nerlerisa tallimararterutigaat. Assiliisoq: Alyn Walsh

Af Steen Voigt & Jens C. Pedersen (nutserisoq: Kelly Berthelsen)

Tunumi Nerlerit Nunaata Jameson Landip avannamut kitaani aatsitassarsiulersaarneq pissutigalugu masarsuup Ramasarimi isumaqatigiissutikkut illersugaasup ilaani “Hedenimi” timmmissat imarmiut isaffigisartagaat piaqqiorfigisartagaallu akornusersorneqartussanngorunarput. Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfik Århus Universititimiittoq timmissat sumiiffinni sunnerneqartussani taassumalu qanitaani Ørstedip Qooruani ittut amerlassusiinik nalunaarsuisimavoq. Qooroq timmissat najortagaannut illersukkanut ilanngunneqarsinnaavoq – ilanngunneqarpallu – sumiiffiit Ramsarimi isumaqatigiissutikkut illersukkat annertuseriassaqaat. Taamaattorli sumiiffik taanna timmissanut “Hedenimiikkumanerusartunut” taartissatut naammassanersoq nalornissutigineqarpoq.

Aatsitassarsioqatigiiffik Canadamit aallaaveqartoq Quadra Mining Ltd Nerlerit Inaata avannaani Malmbjergemi ukiuni aggersuni molybdænimik piiaalersaarpoq ukiuni 20-25-ini ingerlanneqartussamik. Ingerlatseqatigiiffiup pilersaarutai tassaapput attaveqaasiornerit, tassunga ilanngullugit umiarsualivik angisoorsuarmik Gurreholmimi Ramsarimi isumaqatigiissutikkut illersugaasumi “Hedenimi” ittumik containeriisivittalik, umiarsualivimmiit aatsitassarsiorfiup najugaqarfittaanut molybdænissaqarfimmiit 10 kilometerinik kujasinnerusumi ittumut aqqusineq 75 kilometerit missaannik takissusilik, aqqusineq mittarfimmut atasoq 2 kilometerinik takissusilik mittarfimmut ilaatigut jet-imik ingerlatilinnut akunnattumik angissusilinnut Herculesinullu assartuutaasunut atugassaq, umiarsualivimmiit avannamut 1,5 kilometerinik ungasissusilimmi ittoq.

Ramsarimi isumaqatigiissutikkut illersuganngortitsiniarnermi tunngaviit pingaarnersaat tassaavoq nerlerit assigiinngitsut tamaaniittartut (siggukitsut taartullu) nunanit tamalaaneersuullutik pingaaruteqarmata. Taakkulu saniatigut timmissanik tamaani erniortoqartarpoq.

Nerlerit Nunaat

Timmiaqarfissuaq

Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfiup misissuineranit paasisat, namminersorlutik oqartussat aatsitassanut ikummatissanullu pisortaqarfiannit suliassiissutigineqarlutillu aningaasalersugaasut, takutippaat Gurreholmip eqqaa timmiaqarfissuusoq, nerlernit siggukitsunit isaffigineqartarluni piaqqiorfiullunilu, aammalu timmissanit allanit amerlaqisunit piaqqiorfigineqartarluni. Tamaanittartut ilagaat timmissat qaqutiguukannersuusut, taateraarnat aammalu saarfaarsussuit, kingulliit kalaallit nalunaarsuiffianni “navianartorsiortitaaqqajaasutut” nalunaarsorneqarsimasut.

Sanaartugassatut pilersaarutigineqartut pissutigalugit sumiiffiup Ramsarimi isumaqatigiissutikkut illersugaasup ilaa annaaneqassaaq, ilaatigullu uumasut, immaqa ingerlaavartussaanngitsumik, sumiiffiit ilaanni akornusersorneqartassallutik, taakkununngalu ilanngullugu nerlerit isasut akornusersorneqartalissallutik.

Sumiiffiit Ramsarimi isumaqatigiissutikkut illersugaasut ”nunat soqutigisai pingaaruteqavissut” pissutigalugit sunnerneqassagaluarpata allanngortinneqassappataluunniit Ramsarimi Isumaqatigiissutip allattoqarfia suliniutigineqartunik aammalu periarfissanik taartaasinnaasunillu allanik nalunaarfigineqartussaavoq. Naalakkersuisut, Namminersorlutik Oqartussat, maanna allattoqarfimmut attaveqarput nalunaarlutillu aatsitassarsiornissaq tassaasoq “nunap soqutigisaa pingaarutilik”, taamaammallu suliaq ingerlateqqinneqassasoq, tamatumanili piumasaqaatigineqassasoq aatsitassarsiornermi suliat nakkutigineqassasut aammalu aatsitassarsiorneq aallarnerneqartinnagu taartisanik naleqquttunik toqqaasoqassasoq.

Pingasuitsigut akornusersuinerit

Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfiup sanaartornerup timmissanut sunniutigisinnaasai akornusersuiffiit sanaartorfimmiit 1,5, 5 aammalu 10 kilometerinik ungasissusillit tunngavigalugit nalilersuiffigai. Tamannalu tunngavigalugu “Hedenip” avannaani Ørstedip Qoorua timmissanut imermiittartunut najortagassatut Ramsarimi isumaqatigiissutikkut illersugaasunut aammalu Gurreholmep eqqaani timmissat najortagaasa annertoqisut taartissaattut ilanngutsinneqarnissaanik kaammattuuteqarput

Ilisimatooq Christian Glahder, Danmarkimi Avatangiisinik Misissuisoqarfimmeersoq oqarpoq sumiiffiup taartaasussap Gurreholmimi annaasarineqassangatinneqartunut naammattumik taartaanissaa massakkuugallartoq nalileruminaattoq. Pingaarnermilli tamanna Gurreholmemit ikinnerusunik siggukitsunik nerleqassaaq.

”Taamaammat siunnersuutigaarput Gurreholmep eqqaani timmissat ukiut tamaasa sukumiisumik malinnaaffigineqartassasut. Paasinarsippallu Ørstedip Qooruani taartaasussaq nerlernut isasunut piaqqiortunullu timmissanullu piaqqiortunut allanut naammanngitsoq taava kaammattuutigissavarput Tunup sineriaani sumiiffimmik allamik taartaasussamik toqqaasoqassasoq ukioq manna sukumiinerusumik msiissuiffigineqartussamik” Christian Glahder oqarpoq.

Qanorluuniit pisoqaraluarpat Ramsarimi isumaqatigiissutikkut illersugaasut Ørstedip Qooruani ilaneqarnerat nunamik illersugaasumik annertusisitsingaaginnarani aamma nerlernik taartunik meqqulinnik (bramgås) tunumiittartunik annerusumik illersuinermik nassataqassaaq.

”Sumiiffik taartaasussaq nerlerit taartunik meqqullit 4.700 missaasa isaffigisarpaat. Taamaaliornikkut nerlerit taakku suli 7 procentii Ramsarimi Isumaqatigiissutikkut illersugaalissapput. Tamannalu pingaaruteqarpoq, nerlerimmi taakku taartunik meqqullit ukiut qulikkaat kingulliit ingerlaneranni amerleriarsimagaluaqalutik suli allanut naleqqiullutik amerlavallaanngillat” Christian Glahder oqarpoq.

  Attavissat: Ilisimatooq Christian Glahder, tlf. 4630 1946, cmg@dmu.dk

Biological baseline study in the Ramsar site “Heden” and the entire Jameson Land, East Greenland. Glahder, C.M., Boertmann, D., Madsen, J., Tamstorf, M., Johansen, K., Hansen, J., Walsh, A., Jaspers, C. & Bjerrum, M. 2010. National Environmental Research Institute, Aarhus University. 86 p. – NERI Technical Report no. 769. Summary |Sammenfatning | Eqikkaaneq | Full report in pdf (11.7 MB)

Årgang 14 nr. 1, 2. februar 2010